La préparation de ce plat a commencé par la cueillette des coques à la plage. Nous avons attendu la marée basse, puis nous nous sommes rendus à la plage comme beaucoup d’autres personnes qui allaient, elles aussi, pratiquer la pêche à pied. Les enfants ont bien rigolé en marchant dans la boue profonde, mais une fois cet obstacle franchi, nous avons pu nous installer pendant un bon moment, à creuser le sable avec de petites pelles et autres ustensiles ou à mains. Nous avons fait une très grosse récolte, même s’il nous a fallu un peu de temps avant d’être lancé.

Une fois les coques ramassées, il a fallu les faire désengorger de sable en les mettant dans une bassine d’eau salée, en remuant souvent et en changeant l’eau plusieurs fois. La quantité de sable qui s’est déposée au fond de la bassine était impressionnante : à chaque changement d’eau, il restait du sable.

Puis est arrivé le moment de la cuisson. A ce moment-là, on a rincé les coques plusieurs fois sous l’eau froide pour enlever les derniers grains de sable, avant de passer à la préparation de la recette.

Ma recette de spaghettis aux coques au vin blanc et crème :

Faire revenir 30g de beurre au fond d’une grande casserole. Ajouter 1 échalote haché, faire blanchir 1 minutes, ajouter du persil, du poivre noir mais pas de sel.

Verser dans la casserole 75cl de vin blanc sec (de cuisine), rallonger avec de l’eau, porter à l’ébullition. A l’ébullition, verser dans la casserole les coques, mettre le couvercle, cuire pendant 3 min. Après 3min, enlever le couvercle, remuer et poursuivre la cuisson pendant 2min.

Enlever les coques cuites de la casserole et enlever les coquillages.

Si on souhaite utiliser le mélange de vin blanc et échalote pour la sauce, il faut bien tamiser pour enlever le sable. J’ai préféré recommencer du début la sauce en faisant revenir 1-2 échalotes dans le beurre, puis j’ai ajouté les chairs de coques et j’ai fait revenir pendant 2 min. Puis, ajouter environ 20cl de vin blanc (en fonction de la quantité de coques), déglacer avec le vin et attendre qu’il s’évapore en partie, puis ajouter environ 10-15cl de la crème liquide entière. Mélanger la sauce avec les spaghettis et servir.

Bretagnen simpukka-valkoviinikastike pastan kera

Tämän ruokalajin valmistus alkoi siitä, kun ensin menimme lasten kanssa merenrannalle poimimaan pikkusimpukoita. Tämä on hyvin yleistä täällä päin ja sitä kutsutaan nimellä « pêche à pied » eli jalkaisin kalastus. On odotettava laskuvettä, sitten kävellään niin pitkälle kuin mahdollista muiden paikalle tulleiden « kalastajien » kanssa ja tässä vaiheessa nauroimme hysteerisesti, kun jalat vajosivat liejuun joskus melkein polvien korkuudelle asti. Mukana meillä oli kaksi ämpäriä, joissa toisessa ensin huuhdellaan saalis ja sitten simpukat laitetaan toiseen merivesiastiaan, jossa simpukoiden annetaan poistaa itsestään niiden sisuksissa oleva hiekka.

Hitaan alun jälkeen, aloimme löytää simpukoita todella paljon, emmekä meinanneet malttaa lopettaa. Joku kerääjävaisto tuli päälle, vähän niin kuin Suomessa kun poimii mustikoita metsästä. Puhuimme keskenämme suomea ja lähellä olleet ranskalaiset poimijat sanoivat toisilleen « tuolla on paikallisia, he puhuvat Bretagnen murretta » !

Sitten kun olimme poimineet ison saaliimme, kannoimme sen kovan ponnistelun ansiosta takaisin talollemme ja aloitimme simpukoiden hiekasta puhdistus -operaation. Saaviin oli vaihdettava monta kertaa uusi merivesi ja joka vaihdolla saavin pohja oli aivan täynnä hiekkaa. Sitten kun aloimme ruuanlaiton, huuhtelimme vielä todella hyvin simpukat, jottei niihin jäänyt yhtään hiekanmuruja.

Bretagnen simpukka-spagettireseptini :

Sulata 30g voita isoon kattilaan, kuullota siinä salottisipuli minuutin ajan. Lisää sitten 50-75cl (halpaa) valkoviiniä ja täydennä vedellä, niin että kattila tulee noin puolilleen täyteen. Kun viinivesi -seos kiehuu, lisää simpukat ja laita kansi päälle, keitä 3 minuuttia. Ota sitten pois kansi, sekoita (jotta kaikki varmasti avautuvat) ja jatka kypsennystä 2 min. Sitten ota simpukat pois liemestä ja ota niiden kotilo pois, niin että jäljelle jää vain syötävä sisus. Jotkut käyttävät tämän keittoliemen kastikkeeseen, mutta siinä on se riski, että kattilasta tulee mukaan hiekkaa kastikkeeseen. En halunnut alkaa siivilöimään keittolientä, joten tein uudelleen kastikkeen : sulatin voita, kuullotin salottisipulin, maustoin mustapippurilla ja persiljalla, lisäsin 25cl valkoviiniä, annoin haihtua ainakin puoliksi, sitten kattilaan 10-15cl kuohukermaa, annoin kiehahtaa koko systeemin ja lopuksi lisäsin keitetyt spagetit kastikkeen joukkoon. Koko porukka, myös lapset, söivät hyvällä ruokahalulla, vaikkakin E:ta harmitti, että simpukat « piti tappaa ».